sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Olipa kerran

Olipa kerran taas sellainen yö, että rasismi hiipii sisimpääni. Naapurisellissä oli tuvan täydeltä väkeä ja ääntä sen mukaisesti. Menin pöhkö yhdentoista jälkeen ajattelemaan, jotta jospa lopettaisivat puolen yön aikaan. Vielä  mitä, neljän aikaan sai radiokin vauhtia ja minulta paloivat proput ja vastasin Bartók radiolla. Aamulla sitten hiljeni ennen seitsemää. Silikoniset korvatulpat ovat parhaat, mutta eivät anna unta jos pinna kiristyy.
Mutta meilläpä on ollut portaissa valo jo useamman päivän ajan. Onkohan osumatarkkuus heikentynyt vai  mikä lie, yleensä lamput ovat seuraavana päivänä hajalla.
Ja vielä yksi vihamielinen kommentti olkaa hyvä: jollette jaksa viedä roskapussia roskikseen asti niin sen voi jättää portaikon alatasolle. Maassa maan tavalla.


Tänään kävelin ja nautin lämpimästä ilmasta. Mukava kävellä kun ei ole liukasta. Valoisaa on jo neljään (lue viiteen) asti. Mukavaa että valoisuus lisääntyy.


Huomena alkaa sitten aikainen ylösnousu. Kurssi alkaa yhdeksältä ja sinne on matkaa...Pitäisi saada napattua kiinni päästäni karanneet sanat. Ja lisää pitäisi oppia.

1 kommentti:

  1. Ystäväiseni, lohdun sanat sulle:MEISSÄ JOKAISESSA ASUU PIENI RASISTI!!!! Roskat voi myös heittää ikkunasta ulos kadulle, tämä tapahtui Nap u-lla, siis meidän kadulla,ei tullut täysosumaa, hipas ja p-kat levis kengille ja housun punttiin. Vaihdan nykyään toiselle puolen katua ja jää seisomaan/tuijottamaan sitä ikkunaa! NYTHÄN olen mun omassa ihanassa Jkl-ssä, joten ei huolia, paits joku oli oksentannut ulko-oven eteen männä yönä....;)

    VastaaPoista