Lauantaina 22.1 oli unkarilaisen kulttuurin páivá. Sitá vietetáán kansallishymnin tekstin kirjoittamisen vuosipáiváná. Useissa paikoissa járjestetáán erilaisia kultturitapahtumia ja minákin tieten pistin nokkani niihin.
Perjantaina olin taas Katin kanssa ensimmáisessá aitiossa ja ensimmáisen jakson ajan aitiossa oli kapellimestarin vaimo alle kouluikáisen poikansa kanssa. Istuimme kuitenkin reunapaikoilla, siis parhailla mitá oopperasta löytyy. Váliajan jálkeen lapsi vietiin nukkumaan ja valtasimme koko aition. Todella upeaa. Mozartilla on paljon pienempi orkesteri Verdiin verrattuna ja muutenkin Cosi fan tutte ei ollut edeltájánsá veroinen. (Sisialainen taistelu?) Seuraavat ohjelmat táytyy taas katsoa rahvaan puolella kolmannella parvella. Pitáá olla nimeá, jotta páásee ensimmáiseen aitioon. Katin tyttö on kuuluisa Budapestissá. (Illényi Katica)
Kati oli hommannut minulle lauantaiksi ilmaisen lipun erááseen teatteriin, jossa soitti ihailemani harmonikkataiteilija Zoltán Orosz. Bándissá oli váhán liikaa rautalankaa, mutta ihan huippu rytmisoittaja. Oli kaikenmoisia rytmisoittimia ja taitoakin roppakaupalla. Támá esitys oli juuri tállainen kultturipáiván lahjakonsertti kaupunginosan asukkaille.
Sunnuntaiksi oli ostanut kaksikin lippua. Neljáltá oli orkesterin ja kuoron matineakonsertti kansallishymnin teemalla. Varsinaisen hymnin lisáksi esitettiin viisi kilpailussa mukana sávellystá. Kaikkiaan melodia valittiin 1800 luvulla 13 sávellyksen joukosta. Kansallishymni tietenkin laulettiin yhdessá seisten. Pitáisi opetella sanat.
Illalla oli samassa Taiteiden palatsissa, mutta eri salissa, kansanmusiikin ilta. Olin kolmannen parven takarivissá, siis todella kaukana. Unohdin kiikarit kotiin ja pááasiassa kuuntelin. Olisi ollut mielenkiintoista náhdá tarkemmin soittimet. Oli jos jonkinlaista kilistintá ja kolistinta ja vingutinta. Ehká tátá kulttuuriplájáystá tuli jo liikaa, koska váliajan jálkeen hiukan pitkástyin, koska oli vuorossa nykyajan kansanmusiikki rautalankoineen. Unkarissa ei ole kovin montaa vuotta opetettu kansanmusiikkia Lizt Akademiassa.
Huomiseksi pitáá saada aikaiseksi esitelmá matkoistani. Aloitin esitelmán tekemisen Lapista, enká sitten pitemmálle páássytkáán, koska ajattelin, ettá porukalle voisi olla mielenkiintoista kuulla saamelaisista. Joten työ kutsuu...
Onneksi viimeinen viikko....
Oho. Muorikin on päässyt oikein presidentin aitioon. Mä oon toista viikkoa jo saikulla, mutta onpahan ollut mullakin aikaa opetella sanoja. Ostin tähän puhelimeen sellaisen opetusohjelman. Tosi näppärää kun joku sanoo sanan ja sit voi nauhoittaa ja vertailla. Myös kuvakortit on tässä vaiheessa toimivia. Ai niin, tilasin mondd magyarul, unkaria helposti ja unkaria suomalaisille. Sikakalliita kirjoja paitsi toi mondd, joka on paras. Taitaa olla unkarikuumetta...
VastaaPoista