Jännää

Satuin sitten katsomaan ikkunasta ja kadulla oli paloauto ja johtoauto. Pukivat siinä takkeja päälle ja odottelin että minne ovat matkalla. Meillepäinhän sitten lähtivät ja minä pukemaan ja katsomaan mistä on kysymys. Porraskäytävässä haistoi käryä ja ulko-ovi oli auki. Kellari oli täynnä väkeä ja pannuhuoneessapa tietenkin oli käry käynyt. Saa nähdä joutuuko evakkoon näillä pakkasilla. 
Soitin isännöitsijälle ja onneksi tavoitin ja saadaan tänne joku katsomaan jospa vaikka lämmöt saadaan päälle.
Palomiehet vähän ihmettelivät kun asuntoihin ei ole yleisavainta. Oli hyvä kun sattui ennen ,yhtiökokousta, voin siellä ottaa puheeksi. Täällä vähän ontuu tämä tiedotus, minä olen mm. laittanut isännöitsijän puhelinnumeron ilmoitustaululle. Hallituksen puheenjohtajasta ei ole mitään tietoa jne...

Talvi

Ihminen on outo eläin, pian tottuu pakkaseenkin. Tänä aamuna piti yhdeksältä olla röntgenissä ja ulkona - 25, mutta kunnon toppavaatteet , huivi naamalle ja menoksi. Tuohon keskussairaalaan pääsee kävellen, huomenna hankalampaa mennä terveysasemalle. Eiköhän siitäkin selvitä.


 Kadut ovat täällä niin kapeassa tilassa, että ehdin jo huolestua viikonlopun parkkeerausmahdollisuuksista. Mutta tänäänpä on käynyt karhu ja vievät jopa kuorma-autolla vähän penkkoja pois. Kiva.


Olipa mukava kuulla ystävien ääntä puhelimessa. Odotan innolla tapaamisia viikonloppuna. Kun on pitempään muualla, huomaa ystävien arvon uudella tavalla. Kiitokset kaikille.


Tapasin äitiänikin eilen Kampissa ja hän taas kerran kiitteli tätä blogia. En kyllä oikein itse ymmärrä kuinka ketään nämä jutut kiinnostavat, mutta kun kerran pyydetään.... Olisi kiva saada itselle talteen päiväkirjan tapaiseksi.

Pakkasta

Pakkasta tuntuu olevan ihan riittävästi. Mutta kyllä tarkenee kun pukeutuu lähes lumiukoksi. Salla on varannut neuvoloita nyt kun on apua. Minun piti käydä ostamassa vaatteita kun tuli vähän kiireinen lähtö. Suomen avaimetkin ovat Budapestissä, mutta Sallalla on vara-avain.


Pikkulasten kanssa menee aika niin, ettei ehdi mitään muuta tekemään. 
Kivasti ovat isot lapset noita tulevia juhlia järjestelleet. Eiköhän se siitä suttaannu jotenkin.


Sunnuntaina menen Kotkaan ja maanantaina röntgeniin ja tiistaina lääkäriin ja poliisille passia hakemaan.
Vuokralaiselle piti vähän uhkailla, mutta kaipa tuo maksaa vuokransa. Olin sitten niin armelias, etten nyt ota korkoa, uhkailin kuitenkin, jospa jatkossa maksaisi kunnolla.


Kun tulee tänne Suomeen, tuntuu kuin  ei muualla olisi ollutkaan ja sama juttu kun menee takaisin Budapestiin. Kyllä minun paikkani talvella on siellä.
Kävin tiistaina kylpylässä, vesi on lämmintä, mutta ulkoaltaissa tukka jäätyi( +3 astetta). Aika mukava puhtauden tunne yhdeksän viikon jälkeen.


Kädestä en tiedä, onko kunnossa vai ei, koska ei anna tehdä paljon mitään. Laitoin ideaalisiteen, kipsiä en voi laittaa, iho menee heti punaiseksi. No tällaista mielenkiinnotonta elämää.


Huomenna on Inkan synttärit. Kiva olla mukana.


Sunnuntaina menen katsomaan Prinsessa elokuvan, joka jäi käden murtumisen takia viimeksi katsomatta. Kiva kun Hesassa voi aina myöhäänkin katsoa leffoja. Unkarissa katsoin sen Kuninkaan puheen, joka kai vasta on tulossa tänne. Se on hyvä, kannattaa katsoa.


Olisin sitten kahden ja neljän välissä sunnuntaina vapaana, jos joku haluaa tulla haastattamaan keskustaan.

Kylätanssit

Zsuzsa kutsui minut Sókútin maalaiskylään kerran kuussa pidettäviin iltapäivätansseihin. Nyt on tanssikausi taas avattu. Täällä naiset tanssivat keskenään enemmän kuin meillä. Orkesterina oli seutukunnan nuorison iso puhallinorkesteri, joka soitti myös paljon marsseja ja niitäkin vaan tanssittiin. Meidän porukassa oli 91 vuotias teräsmummo, joka tanssi siinä kuin minäkin, mutta sitten valitettavasti verenpaineet heittivät kuperkeikkaa. Kun sanottiin, että nyt naiset hakevat niin minähän menin pokkaamaan rivistä ensimmäisen.
Yksi pariskunta, jossa mies on vähän lyhyempi kuin nainen ja paljon harteikkaampi, oli pukeutunut päinvastaisesti. Miehellä oli lettiperuukki ja hame ja naisella saksalaismalliset  polvihousut. Pitivät lystiä yllä. Mieheksi pukeutunut nainen haki ahkerasti naisia tanssimaan.


Päivät alkavat käydä vähiin, saa nähdä jääkö siivoaminen viimeiseen aamuun.
Kävin muuten leffassa katsomassa sen Kuninkaan puheen. Ihan hyvä, en vain kaikkea ymmärtänyt. Kuullun ymmärtäminen englannin kielessä on ihan nolla.

Kirja

Olin tänään museossa koska ilma oli sateinen. Koska olen ollut opettaja ja jäsenkortti on voimassa vuoteen 2012, pääsen moneen museoon ilmaiseksi. Niinpä kansatieteen museoonkin. Siellä on muun muassa näyttely: Millaisia ovat suomalaiset? Nokian saappaita, renkaita ja kännyköitä, Marimekko, Muumi ja heijastimia. Olen käynyt sen näyttelyn moneen kertaan läpi, mutta nyt  oli kohteena Unkarin käsityöperinne. Sormet syyhyävät ristipistojen kimppuun, mokomakin kipsi! Hieno näyttely!


Sieltä menin Márian galleriaan kuuntelemaan esitystä kirjasta joka on tehty Siperiasta. Harmi etten ymmärtänyt kaikkea. Onneksi menen maanantaina uudestaan Márian luokse ja voin kysellä enemmän. Ostin kirjan ja luen sen kunhan ......


Perjantaisin on täällä Taizé-messu ja menin taas pitkästä aikaa sinne. Laulut ovat kauniita. Siellä on yksi saksalainen nuorukainen, joka oli samalla unkarin kurssilla kanssani.


Vähän arveluttaa lähteä Suomen pakkaseen, mutta kaipa siihenkin pian tottuu. Tänäänkin oli reilusti plussalla.

Mutaa

Täällä on aurinko paistanut ja sulattanut lumet ja lämmittänyt ilman kymmenen asteen paikkeille. Minä olen nauttinut ilmasta ja metsässä liikkumisesta. Olen kehittänyt uuden liikuntamuodon vesijuoksun sun muun lisäksi, nimittäin mutakävelyn. Kengänpohjissa vähintään viiden sentin muta ynnä lehtikerros ja housunlahkeet polviin asti kurassa. Kävelin eilen Budakeszistä johonkin. Ei ollut mitään hajua missä olen, mutta polku oli hyvin merkitty ja ajattelin että kai se jonnekin menee. Nyt tiedän, että menee jonnekin kauas. Oli uusi polku, jota ei ollut kartassani, mutta sitten osuin sellaiseen polkuun, joka löytyi kartasta, enkä ollut siellä päinkään, jossa luulin olevani. No kotiin sieltä tultiin ihan hienosti, löytyi bussipysäkki ja kuski antoi vielä alennusta lipusta josain syystä. Löysin tosi hienon paikan, jonne pitää mennä uudestaan. Olin ihan puhki kun tulin kotiin ja menin nukkumaan kuuden maissa ja heräsin virkeänä kello yksitoista yöllä.


Tänään päätin olla menemättä metsään mutakävelylle ja menin junalla lähikylään ja kävelin siellä. Ja kuinka ollakaan eksyin mutapoluille. Oli hieno Kalvaria-mäki, jonne oli laitettu tauluja Jeesuksen kärsimystien kuvin ja mäen päällä kolme ristiä. Ja kengissä viiden sentin kerros mutaa.


Täällä on Ikeassa ollut lihapullaviikot ja olen lähes joka päivä käynyt syömässä 10 lihapullan annoksen 80 sentillä. Ja ainaa vaan maistuu. Jos ostaa lisäksi leivoksen noin euron hintaan, saa ostaa 395 maksavan mukin 95:llä. Eli on pakko syödä jälkiruoaksi myös jotain hyvää.


Tänään oli illalla lähetystössä Gala konsertti, jossa annettiin apurahoja Liszt Akatemian oppilaille ja Kirsi Tiihonen ( mezzosopraano) lauloi. Olin kutsunut Feketen Zsuzsan sinne kun olen kiitollisuudenvelassa hänelle. Meillä on todella hyvä suurlähettiläs täällä. Rento ja ahkera tyyppi. Ei mikään virkaintoinen, mutta hoitaa tehtävänsä sitäkin paremmin. Hän on myöskin alentanut kynnystä lähetystöön. Ilta oli tosi onnistunut siihen asti kun Zsuzsan piti lähteä pois ja jäin yksin. Tarjoilu oli ihan hyvä, pieniä koktailpaloja ja viiniä. Ja nyt on sitten nähty varmaan maailman pienimmät karjalanpiirakat. Kaksi ryppyä oli kuitenkin mahduttu tekemään  ja hyviä olivat. Olin vähän pulassa kun en tuntenut ketään ja tuppauduin suomea puhuvien joukkoon ja.....
Pitäisi kai tietää kenelle voi puhua ja kenelle ei....
Mutta sitten menin onnittelemaan paria balettitanssijaa, jotka saivat myös stipendin ja kuinka ollakaan, heidän joku manageri tai muu halusi auttaa minua balettilippujen saannissa ja olen siitä tosi iloinen, koska tanssiliput menevät nopeasti loppuun.


Huomenna on Márian galleriassa jotkin kirjaan liittyvät avajaiset. Sinne pitää mennä viideltä ja illalla luultavasti menen katsomaan Kuninkaan puhe elokuvan. Joten tekemistä riittää ja museot on vielä kaikki käsittelemättä.


Sunnuntaina menen Zsuzsalle syömään ja johonkin kyläjuhlaan Sóskútin kylään. Ei täältä oikein joutaisi pois.

Lama

Opiskelun jälkeen iski lama. Ei tarvitse karata kirjojen äärestä koneelle.
Täällä muuten oli syksyllä tuossa läheisellä stadionilla puhumassa Dalai Lama. Kaikki liput oli myyty.
Viime viikolla oli useampikin kulttuuritapahtuma ja nyt alan tulla ronkeliksi. Ihan kaikki ei enää kelpaa. Tänään olin katsomassa balettia : Adam  Giselle ja olivat tehneet siitä modernin version ja muuttaneet musiikinkin rytmikkäämmäksi. Jostain sentään tunnisti alkuperäisen melodian. Pari naista sieltä lähti kymmenen minuutin jälkeen pois. Musiikki oli aivan liian kovalla.
Huomenna on vapaapäivä, mutta torstaina menen Feketen Zsuzsan kanssa Suomen lähetystöön kuuntelemaan Kirsi Tiihosta. On jonkinsortin hyväntekeväisyyskonsertti lahjakkaiden unkarilaisten soittajien tukemiseksi.
Viime perjantaina oli taidenäyttelyn avajaiset. Mukana näyttelyssä kaksi suomalaista taiteilijaa. Menimme sieltä ulos syömään ja oli oikein mukava ilta, osasin puhua ihan oikein ja kaiken mitä halusin sanoa.
Tänäänkin oltiin Pirkon kanssa ulkona kevätauringossa ja oli mukava jutella ja välillä katsella elukoita. Tai antaa elukoiden katsella meitä. Täällä unkarissa on lammaspossuja. Porsas kuin porsas, mutta kihara valkoinen turkki. 
Suomesta on tullut uutisia, taloyhtiöllä on ylimääräinen yhtiökokous raha-asioista ja vuokralainen on jättänyt vuokran maksamatta. Jotta arkeen tässä taas täytyy pian palata. Yöunet on taas heikoissa kantimissa.
Mutta onneksi saan kahden viikon päästä kipsin pois. Olen repinyt kaikki entiset valkoiset riekaleet pois ja nyt tämä hökötys hölskyy, mutta en saa ujutettua kättäni pois. Tänään tuli kahdeksan viikkoa täyteen. Kyllä odotan saunaan pääsemistä.
Täällä on odotettavissa vielä kaksi aurinkoista päivää, mutta perjantaina sataa. Pikkukengissä on pärjännyt ja pipo on tarpeeton. Kivaa.
Kotona netti temppuilee, siksikin kirjoittaminen on jäänyt.