Ihminen on outo eläin, pian tottuu pakkaseenkin. Tänä aamuna piti yhdeksältä olla röntgenissä ja ulkona - 25, mutta kunnon toppavaatteet , huivi naamalle ja menoksi. Tuohon keskussairaalaan pääsee kävellen, huomenna hankalampaa mennä terveysasemalle. Eiköhän siitäkin selvitä.
Kadut ovat täällä niin kapeassa tilassa, että ehdin jo huolestua viikonlopun parkkeerausmahdollisuuksista. Mutta tänäänpä on käynyt karhu ja vievät jopa kuorma-autolla vähän penkkoja pois. Kiva.
Olipa mukava kuulla ystävien ääntä puhelimessa. Odotan innolla tapaamisia viikonloppuna. Kun on pitempään muualla, huomaa ystävien arvon uudella tavalla. Kiitokset kaikille.
Tapasin äitiänikin eilen Kampissa ja hän taas kerran kiitteli tätä blogia. En kyllä oikein itse ymmärrä kuinka ketään nämä jutut kiinnostavat, mutta kun kerran pyydetään.... Olisi kiva saada itselle talteen päiväkirjan tapaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti