Eräs päivä

Lauantaina lähdin tapani mukaan jonnekin. Oli erilaisia ajatuksia, mutta ei vielä varmaa suunitelmaa. Ajoin ratikalla Òbudapäiville, mutta en oikein jaksanut innostua väenpaljoudesta. Anoa mielenkiintoinen paikka oli erään palatsin piha, jossa oli keskiaikaisia leikkejä, esimerkiksi karuselli .Kaksi naista keskellä pyörittävät käsin karusellia.

Lähdin kulkemaan ajatuksena mennä raitiovaunulla, mutta muistin väärin, enkä löytänyt sitä. Niinpä menin bussipysäkille ja päätin mennä seuraavalla bussilla jonnekin. Se meni Margitsaarelle, jonne en oikeastaan ollut aikonut mennä. Siellä oli suomalaisten piknik. Vappupiknik oli siirretty huonon ilman takia. Jäin odottelemaan ja istuskelin vähän sivummalla penkillä ja katselin soivaa suihkulähdettä. Oli minulla virkkuukin mukana, mutta kaiken minkä siinä tein jouduin virheen takia purkamaan.
Kello tuli kaksitoista ja mitään ei tuntunut tapahtuvan. Ajattelin jo olevani väärässä paikassa, mutta sitten ajoi paikalle sähköauto, jonka perään oli kasattu tavaraa. Tavarat maahan ja auto pois, pöydät pystyyn ja tarjoilut sille. Katselin sivusta ja mietin viitsinkö mennä, mutta sitten ajattelin etten koskaan tutustu jollen nyt mene. Näin että Réka on paikalla, joten yksi tuttu ainakin.


Kauppakilta tarjoaa päivän kuohuineen ja se osoittautui todella mielenkiintoiseksi. On aina mukava ymmärtää kaikki ja pystyä sanomaan mitä haluaa. Tutustuin muutamaan täällä asuvaan perheeseen ja useampaankin sellaiseen nuoreen, joka on ollut täällä Erasmuksen vaihdossa ja saanut kipinän tulla aina vaan uudestaan.
Paikalle tuli kolme suomalaista matematiikan opettajaa, Réka on heidän tulkkinaan täällä. Ovat hakemassa oppia unkarilaisesta matematiikan opetuksesta ja aikovat kouluttaa suomalaisia. Kerroin heille Marasta, saa nähdä ottavatko yhteyttä. Toisaalta toivon etteivät, koska se tietäisi minullekin hommia. Erityisen kiinnostuneita olivat Maran tv-ohjelmasta.
Réka huomasi jossain vaiheessa Agneksen, joka oli luokkansa kanssa retkellä suihkulähdettä ihailemassa. Siitä seurasi sitten sellaista, että iltaohjelmanikin selvisi. Heillä oli ylimääräinen lippu teatteriin ja kävin katsomassa aika modernin version Romeosta ja Juliasta.


Mutta mikä oli myös mielenkiintoista, tutustuin Ireneen, jonka Agnes oli myös kutsunut ylimääräisellä lipulla. Hän asuu Budapestissä ja luultavasti tapaamme.


Jo illalla teatterissa yskitti ja flunssahan siitä lopuksi tuli. Onneksi ei ollut mitään sovittua sunnuntaiksi. Nyt pitäisi tehdä esitelmä illaksi.