perjantai 7. lokakuuta 2011

Moldova

Moldova on eri asia kuin Moldavia. Moldova on osa Romaniaa, Moldavian rajalla. Moldova ei ole kuulunut Itävalta-Unkariin ja siellä asuvat unkarilaiset puhuvat noin 200 vuotta vanhaa unkarin kieltä. Se poikkeaa jonkin verran nykyisesta. Tällä alueella on runsas kulttuuriperintö, jota on talletettu useiden ykmmenien vuosien ajan. Mm Péter Halász on kulkenut kylissä 30 vuoden ajan. Siihen kuuluvan tanssiperinteen kautta olen tutustunut ensimmäistä kertaa csángóihin. Käyn usein torstaisin Budapestissä csángótanssi-illassa. Moldovan alueen tanssit ovat enimmäkseen piiritansseja, joita tosin voi tanssia pareittainkin. Parit tanssivat piirin keskellä. 


Szabófalvan kylässä ei kovinkaan moni enää puhu unkaria. Sieltä on kotoisin csángórunoilija Demeter Lakatos. Menimme ensimmäiseksi hautausmaalle ja etsiskelimme hautaa, koska paikallinen eläkkeellä oleva opettaja ei vielä ollut tullut. Kun hauta löytyi ja porukka kokoontui paikalle, kuulimme puheita, runoja ja laulettiinkin. Csángóilla on oma hymni ja sen lisäksi laulettiin Unkarin kansallishymni. Hautaristi sai uuden seppeleen entisten lisäksi.

Täältä jatkoimme matkaa paikalliseen museoon, jossa kuulimme enemmän paikasta ja runoilijasta. Opettaja luki mieluummin paperista, sen verran heikompaa on siellä unkarin kielen käyttö. Museossa oli hieno kokoelma kansallispukuja ja erilaisia käsitöitä. Puheiden lisäksi ohjelmassa oli muistotaulun luovuttaminen museolle. Taulu oli alun perin tarkoitus laittaa Demeter Lakatosin kotitalon seinälle, mutta taloa ei enää ole ja niinpä se toistaiseksi päätyi museon haltuun.
Museossakin oli meille tarjoilua, mehua ja aivan erikoisen hyvää paikallista pullaa.
Paikalle oli tullut myös muita kuin meidän ryhmämme jäseniä. Kun siirryttiin majapaikkaan, siellä pidettiin keskustelutuokio csángóasioista. En kaikkea ymmärtänyt paikallisen puheen nopeudesta johtuen, mutta jonkinlaista lievää väittelyntapaistakin oli. Joka tapauksessa keskusteltiin Andras Duman tuomasta kirjeestä, jossa pyydetään piispalta unkarinkielisiä messuja ja se päätettiin allekirjoittaa ja lähettää eteenpäin. On aika outoa, että unkarinkielisten messujen pitäminen on kiellettyä, mutta puolankielisiä pidetään. Romania on pääosin ortodoksinen maa ja vain tällä aluella on voimakas katolisuus. Sille annettiin lupa sillä ehdolla, että unkarilaiset romanialaistetaan. Mutta nyt ollaan EU:ssa ja Caucesku ei ole enää vallassa, joten en voi käsittää vanhan perinteen voimaa. Tinka on käynyt Vatikaanissa asti tuloksetta.
Paikallinen nuoriso ja vanhemmatkin menevät paljon Italiaan Ja Espanjaan töihin, koska ne maat ovat myös katolisia. Ongelmana ovat kotiin jäävät lapset, jotka asuvat sukulaisilla tai Bákòssa olevassa lastenkodissa. Jos halutaan muuttaa Unkariin, heitä autetaan, mutta muuttaminen on ollut aika vähäistä.
Pohjoismoldaviassa on kuusi csángókylää, mutta vain vanhemmat puhuivat keskenään unkaria, lapsille puhuttiin romaniaa ja kielitaito on hävinnyt. Tämän talon tyttäret mm, eivät puhuneet lainkaan unkaria. Toisen kanssa saattoi puhua englantia.
Illallinen syötiin ulkona ja ilma viileni tuuliseksi. Piti kaivaa lämpimät vaatteet laukusta. Illallinen oli aivan loistava. Kotitekoinen kirsikkapálinka, tosi maukas keitto ja pihvi tuoreen kaalisalaatin kera. Aika monelta unkarilaiselta jäi kaalisalaatti syömättä, eivät ole tuoreeseen tottuneet. Muutama annos kirsikkapálinkaa kirvoitti Gergelyn pitämään ylistyspuheen suomalaisesta hirsitalosta.
Siinä ruokaillessamme tuli portille talon lehmä kotiin laitmelta. Raukka pelkäsi outoa meteliä, eikä uskaltanut tulla sisään ennen kuin olimme hiljaa.
Jälkiruoaksi oli taas samanlaista herkullista csángópullaa.
Mahduimme melkein kaikki nukkumaan tässä talossa, vain viisi majoittui muualle. Minulla oli paikka ns. ranskalaisessa vuoteessa (levitetty sohva) enkä nukkunut, koska korvan juuressa kuorsattiin koko yö.
Talon pihalla oli navetta, jossa asui lehmä, vasikka ja sika. Lisäksi pihalla oli kanala. Pihan takana loistava puutarha, paprikaa, tomaattia, kaaleja, maissia jne.
Aamulla kävelin hiukan kylässä. Kaduilla kuljeskeli kanoja ja ankkoja ja hevosajoneuvoja oli enemmän kuin autoja. Pihoilla oli paljon viinipensaita katoksina.
Päivän ohjelmassa oli osallistuminen kylässä pidettävään katoliseen juhlaan. Juhlapäiväna osa kaupoista oli kiinni ja lehmäkin jäi kotiin. Sukulaiset tulevat naapurikylistä ja tähänkin taloon tuli vieraita Toyotalla. Toyota jätettiin kadun varteen syömään heinää, ei näet tarvitse lainkaan bensiiniä.




1 kommentti:

  1. Mielenkiintoinen Romanian matka sinulla oli, ovat siellä niin vieraanvaraisia, upeat maisemat ja paljon nähtävää. Mutta eikös se Moldova ole se itsenäinen tasavalta Romanian ja Ukrainen välissä, pääkaupunki on Chisinau ja Moldavia on historiallinen alue koillis Romaniaa, kait osa Moldovaakin. Helposti menevät sekaisin, kun Moldova on vielä ruotsiksi Republiken Moldavien (lunttasin lähetystön sivulta).

    VastaaPoista