Eläkeläisen viikko

Olen taas opiskelija ja ihan hyvin pärjään nuorten joukossa. Tunnit ovat aamupäivällä ja sen jälkeen ruokailen ja menen kirjastoon sanakirjojen pariin. Siellä aika kuluu iltaan asti, ellei ole muuta menoa. Viime viikolla ei ollut jumppaa hiiihtoloman takia ja sain keskittyä paikalla istumiseen.
Keskiviikkona oli lähetystössä gaalakonsertti, jossa jaettiin tämän vuoden stipendit ja konsertoijana Mária Temesi, oopperalaulaja. Hän lauloi oopperakappaleita ja äänessä riitti voimaa. Olin kutsunut sinne Pusztasámorin tuttavani, muuten ei olisi tullut mentyä. Konsertin jälkeen lähetystö tarjosi illallisen. Viime vuonna oli koktailtilaisuus ja tänä vuonna uusi kokki, joka ei kovin korkeaa avosanaa valitettavasti saa. Zsuzsankin mielestä ankan olisi pitänyt olla rapeaa jne... Oli mukava rupatella ihmisten kanssa. Oli kuitenkin sellaisiakin suomalaisia, jotka eivät tunteneet. (Pöyhtäri ja Hassi) Kovin on suuri ero verrattuna lähettilään ystävällisyyteen. Harmi, että syksyllä tulee uusi lähettiläs.


Torstaina oli taas tanssi-ilta ja todella hyvä sellainen, koska Romaniasta oli jo tullut vieraita ja tanssijoita kuitenkin aika vähän. Myöskin huippumuusikkoja (csángóunkarista) oli tullut paikalle ja tunnelma oli korkealla. Menin juttelemaan kahden moldvalaisen naisen kanssa, jotka olivat siitä kylästä, josta kummilapseni on kotoisin. Kuulin, että Adrianalla on luokkakaveri, joka edelleen odottaa kummivanhempaa. Eikö ketään kiinnosta?


Perjantaina oli csángóbal. Iso csángó-tapaaminen. Ensin ohjelmaa ja sitten tanssia. Oli oikein mielenkiintoista tutustua uusiin moldvalaisiin ihmisiin. Lähetin pikku paketin Adianalle. Oli paljon tuttuja syksyn reissulta. Ja tanssia riitti. Polvet sanoivat sopimuksen irti kolmelta. Onneksi asuntoni on loistavalla paikalla ja pääsin suoraan yöbussilla kotiin.
Menkääpäs kaikki kirjastoon ja kysykää kirjaa: Pieni tarina csángóista. (Tytti Isohookana-Asunmaa) Minua pyydettiin pitämään siitä esitelmä eräässä kokouksessa  ja referaatti lehteä varten, mutta onneksi kirjoitin kirjan kirjoittajalle ja kuulin, että kirjaa ollaan kääntämässä unkariksi, joten minä pääsen paljon paljon helpommalla.


Lauantaina nukuin pitkään ja iltapäivällä musiikkiystäväni olivat ostaneet liput radion studiokonserttiin. Puolitoista tuntia puhe-musiikkiohjelmaa ja lopuksi kappale kokonaisuudessaan. Debussy: Meri. Aika mielenkiintoista, mutta olin liian väsynyt. Onneksi Gréti vieressäni myös nuokkui.
Sunnuntain olin kotona ja nautin siitä, ettei tarvitse mennä minnekään.
Maanantai meni kirjastossa ja tiistaina otin opiskeluvapaata ja menin lähetystöön katsomaan elokuvaa: Hella W. Ihan mielenkiintoinen elokuva, paljon uutta tietoa, mutta paljon mielenkiintoisempaa oli jutella uusien suomalaisten kanssa. Tapasin pari lääkiksen opiskelijaa, jotka opiskelevat täällä englanninkielisessä ohjelmassa.


Huomenna keskiviikkona on unkarinsuomalaisten kokous ja lähettilään selonteko Unkarin tilanteesta. Menen siis taas lähetystöön ja etenkin Jari Vilénin juttu kiinnostaa.


Torstaina on vuorossa unkarilaisten Kalevala-seuran ilta. Jätän tanssi-illan väliin ja pitkästä aikaa menen tapaamaan suomea puhuvia unkarilaisia. Aion pyytää myös Kigyóssi Ágin mukaan. Ensi viikolla alkaa Ágin tietokoneopetus.


Olin viikonloppuna menossa Romaniaan, mutta matka peruuntui. Parempi onkin mennä vähän lämpimämpään aikaan,
Lauantaina olisi konsertti, jossa soitetaan Sibeliuksen viulukonsertto. Jos saan lipun, menen.


Tällaisiä nämä eläkeläisen kiireet.